keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Pentukuulumisia Dana 5kk

Voi miten tämä aika rientää,
Ystävänpäivänä syntynyt neitokainen täyttää kohta 5kk.

Tässä pitkästä aikaa toivepostaus eli enemmän Danan kuulumisia.


Mustissa ja Mirrissä asioitu tiuhaan

Dana on tuonut meidän perheeseen paljon iloa ja rakkautta.
Sanoisin että se on yhdistänyt meidän uusperhettä ja
lapset ovat oppineet lisää vastuuntuntoa huolehtiessaan
omalta osalta sen ulkoilutuksestä, pissojen ja kakkojen siivoamisesta ja 
leikittämisestä.

Toki vanha koira saa rakkautta ja huomiota myös, 
ensin meillä kaikki perheenjäsenet käyvät tervehtimässä koirat on sitten 
kyse kotiin tulosta tai heräämisestä ♥


Tiran hymy :D

Danalta poistettiin muutama viikko sitten alakulmurit 
jotka kasvoi ihan vinoon ja sekin leikkaus meni hienosti.
Vein tyttelin eläinlääkäriin ja haettiin se muutama tunti myöhemmin. 
Koko illan oli uninen mutta jo seuraavana päivänä leikkisä oma itsensä.
Pariin viikkoon ei saanut antaa luita ja ruokakin tarjoiltiin pehmeänä, 
tikit olivat sulavat ja nyt muisto vain. 

Eilen irtosi kaksi takahampia parin tunnin välein, hassua :)
Kovasti hän tykkää natustaa kaikenlaista on sitten 
kyseessä maton lanka taikka puruluu.

Pisut tulee alustalle, sillä aamulla hätä oon kova ja jouduttais 
neidit ulkoiluttaa kahteen kertaan (ennen ja jälkeen ruoan) 
joten helpointa vielä antaa pissata alustalle ja käyttää ruokailun jälkeen.
Mökillä pyysi joka kerta ulos eikä tehnyt yksiäkään!!! pisuja sisään
vaikka alusta oli lattialla.
 Ovesta kun pääsi suoraan luontoon, toista se on täällä kaupungissa.
Mutta hyvällä mallilla sisäsiisteys on ja vasta 
nyt 5 kk iässähän nämä alkavat osata pidättää.

Meillä on AINA taskut täynnä namia ulkoillessa. 
Palkan saa aina kun tarpeet on tehty, ihmiset taikka koirat ohitettu kauniisti. 
Aina tämä ei meinaan onnistu kauniisti vaan Dana räkyttää ohikulkijoille ja se
on ärsyttävää. Siksi palkitaan aina onnistumisista, 
josko se joku päivä loppuu kun hoksaa että hiljaisista ohituksista saa namia.


Koirapuistossa on käyty viikottain, vähän uudet tuttavuudet jännittää
mutta pikkuhiljaa kerätäään rohkeutta. Tapasi Dana myös veljensä ennen juhannusta.
Ei muistanut enää, näytti hampaita mutta kun Tira haettiin 
tilanteeseen mukaan, sai Dana rohkeutensa takaisin.

Aluksi pelkäsi myös meidän rappusia eikä pentua suositella rappusia kulkemaankaan,
mutta nyt on jo jonkin aikaa kulkenut ne ja saa siitäkin aina namin kun
ollaan ylhäällä/alhaalla. On oppinut jo palkkaa pyytämäänkin, aika suloista ♥


Hihnassa kävelee pääasiassa hyvin mutta välillä riehaantuu.
Siitä saa noottia, mut ilmeisesti kuuluu ikäänkin riehakkuus.

Hyvin käyttäytyvä koira on musta toivottava, 
vanhempi haukkuu hulluna kun ovikello soi ja nyt sillä on siihen kaveri. Huoh. 
Mutta sille ei oikein mitään voi vaikka yritetty on.
Onneksi se ei alvariinsa soi :D

Ruoka maistuu edelleen hyvin ja vähän jo vaihdettu papanaa ja lisukkeitakin.
Kaikki kelpais ja ulkona etenkin pupunpapanat tekee kauppansa vaikka kuinka koitat kieltää.
Mikä siihen voi auttaa??? En ehdi kieltämään kun sen suu jo jauhaa :/
Ja niitä on joka puolella, puistossa, poluilla, teiden varsilla.Arg.

Vaatteita on jouduttu pitämään kun säät on olleet mitä on. 
Ei sentään sisällä pueta, tässä vain harjoiteltiin :)

Harja on vähän takussa, sorii...

Painoa on tullut kivasti, 2,8 kg painoi tullessaan reilu 2 kk sitten ja nyt painaa 4,4 kg. 
On jo Tiran korkoinen ja varmaan pari senttiä pidempi.
Hoikka kummiskin ja niin nätti ettei mitään järkeä.

Oon kahteen kertaan trimmannut neidin ja viimeksi meni jo tosi hyvin.
Hankittiin Moserin trimmauskone ja se ollut todella hyvä.
On ollut jänskä huomata kuinka nahka saanut väriä, 
on jo ihan ruskea kun alkukesästä ihan vaalea.
Se oli taas yllätys trimmin jälkeen miltä näyttää karvan alta, hih.
Ja ei, trimmaus ei satu, ei tuo sitä rakasta mutta se on vain hermoja koettelevaa.
Samalla lailla kuin kynsien leikkuu tai muu kauneudenhoito.

Pessyt olen muutaman kerran kun astunut johonkin haisevaan .
Kuivuu kyllä nopeasti kun ei paljon karvaa jota kuivattaa :D


Oikeastaan mitään suurempia vastoinkäymisiä ei ole ollut 
ellei lasketa että oksentaa AINA autossa. Niisk. 
Siihen sai nyt onneksi lääkkeet.
Niin ja oksensi jostain syystä eilen monta kertaa mutta se oli ohimenevää onneksi.

Ainoa mikä nyt mieleen tulee niin pääsi kaksi kertaa vahingossa vapaaksi, mistä
iski kyllä iso paniikki ja molemmat vielä saman päivän aikana.
Oltiin ostettun uusi flexi Danalle ja se putosi vahingossa asfaltille, 
ihan meidän läheisellä pihatiellä  ja lähti hulluna juoksemaan yhtä autoa ympäri.
Kolme kertaa kiersi auton enneku sain jalan hihnan päälle.

Illalla viereisessä metsikössä sama juttu, flexi putos ja taas Dana lähti.
Tällä kertaa olivat miehen kanssa eikä olleet saaneet pojan 
kanssa koiraa kiinni vaikka juoksivat täysiä. 
Mutta arvatkaas, Dana juoksi suoraan meidän rapun ovelle  ♥ Onneksi.

Flexi sain kyllä kivasti osumaa, on jo paraat päivänsä nähnyt ulkoisesti.
Niin ja flexiä ei ole sen jälkeen käytetty.
Uudet pannat saivat myös, se sentään on pysynyt kaulassa. On muuten hyvät! 
Ostettiin molemmille Kana-merkkiset samettipintaiset pannat, aivan ihanat!
Ei hierrä kaulaa ja Danan pannan saa lukkoon niin ettei pääse peruuttamaan siitä.



Tuosta juoksusta tulikin mieleen että Dana on todella ketterä. 
Hyppää jo sänkyyn vaikka se on tosi korkea ja loikkii kuin pupunen.

Joka päivä tykkään tuosta harjisprinsessasta vain enemmän. Sillä on
aivan ihana hellyyttävä eloisa luonne. On herkkä, nopea oppimaan ja nokkela.
Mieliala on herkästi aistittavissa mikä on hyvä.
Saatiin ystävältä uusia perintöleluja taannoin ja yksi on sellainen jonne piilotetaan nameja. 
Noh ei tarvinnut opettaa, neiti hoksasi heti miten peliä pelataan :)


Musta tuntuu että tän toisen koiran kanssa on helpompi kaikin puolin.
Ei ehkä tule tehtyjä kaikkia virheitä kun ekan kanssa ne jo tehty ja nyt viisaampi.
Toisekseen vanhempi koira opettaa pentua jo itsessään.
Se on varsin suloista katseltavaa.
Nämä leikkivät kovasti yhdessä ja Tira on nuorentunut varmaan 
parilla vuodella Danan kanssa vaikka täytti just 7v.

Jos yhtään mietit toistaa koiraa, voin vain lämpimästi suositella ♥

♥ Tassunjälkiä & helliä haukkuja ♥


Maiccu

13 kommenttia:

  1. Voi mitä ihanuuksia <3 Minä niin kaipaan koiraa, kun sellainen ollut melkein aina, mutta nyt kun neiti on allerginen niin ei tietysti voida haukkua ottaa, mutta ihasteellaan niitä muilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytöt kiittää ♥ Tiedän tuon kaipuun, meilläkin lähes aina ollut koira ja vaikea kuvitella elämäää ilman.Onneksi niitä voit aina muualla ihastella :)

      Poista
  2. Ihania söpöläisiä <3 Molemmille kesäiset rapsutukset täältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytöt kiittää tyytyväisinä rapsutuksista ja heiluttavat häntää ♥

      Poista
  3. meillä on aina ollut koira ja vähintään se kaksi koiraa ja kyllä vanhempi opettaa nuoremmalle myös ne huonot tavat, eli ovikellon haukkumisen...eipä taida enään saada poistettua tapaa, kun ovat sen oppineet :/
    KOirat syö pupun papanoita/hevosen kakkaa, koska ne on kasvissyöjän jätöksiä...niissä on kuitua. Ei ole vaarallista. Meillä aikansa popsivat kanimme papanoita, mutta eipä enään...oli vissiin liikatarjontaa :)
    Meillä ei ole flexejä ollenkaan käytössä...juuri siksi, että hankala pitää kädessä ja luistaa helpomminkuin nahkaremmi ja ihan siksikin, koska niissä et pysty kunnolla ja tarpeeksi nopeasti hallitsemaan koiraa, kun muuta liikennettä. Arvaa kuinka monta kertaa olen meinannut saada jonkun mummon pikku puudelin pinnojen väliin vaikka kuinka varon ja ilmoitan tulostani tai vaikka tulisin vastaan...
    Ja kyllä koirat on ihania olivatpa vauvoja tai vanhuksia, kaikilla jotkut omat jutut ja metkut joita on niin kiva seurata...Mukavia koiruuspäiviä <3

    VastaaPoista
  4. Tuo on ihana tottu, myös ne huonot :/ Mutta täytyyhän niitäkin olla :D Mietiin vain pupun papanoista ettei niistä voi tarttua esim jänisrutto? Kovasti tuntuvat maistuvan...En mäkään uskalla flexi käyttää enää ellei ulkoilutets erikseen. Liian paljon tavaraa käsissä jos kaksi flexiä.Niitä ei saaa pitkällä pitää ellei ole rauhallinen ympäristö. Pyöräilijöille jopa ihan vaarallista ja sitä myöten myös koirille. Ja korjaan Kaikki koirulit on ihania ♥

    VastaaPoista
  5. Ihania haukkuja <3 Ihanaa että tulevat noin hyvin toimeen!
    Meillä Emma pitäisi astuttaa tässä kuukauden sisällä. Pelottaa ja ihastuttaa jo etukäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, ollaan kyl todella tyytyväisiä kun sekään ei ole mitenkään itsestäänselvää.Oih teille tulossa vaaveja ♥ MÄ EN EHKÄ KEStÄ!!!!♥

      Poista
  6. Ihana postaus! Terkkuja/rapsutuksia kaveruksille :)

    VastaaPoista
  7. Voi söpöli mikä pikkutyyppi! <3 Ja kaunotar sinä! <3

    Kesä ja mökkiolosuhteet onkin paras aika opetella sisäsiistiksi (meillä oppi molemmat lapsetkin kuiviksi nimenomaan kesällä, hehhee) joten tsemppiä treenailuihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika ♥ Mä luotan siihen että kesä auttaa tässä, sillä ei enää syksyllä jaksaisi (ellein iiihan pakko). Onneksi on mökki missä harjoitella :D

      Poista
  8. Söppiksiä. Joo, kuuluu asiaan, että opitaan myös ne koiruudet ja pahat tavat =D. Vanhoilla koirilla oli aikoinaan flexit, mutta nyt ei tulisi kuuloonkaan. Mindi varmaan vetäis/puris sellaisen poikki hetkessä, sillä on niin pirusti voimaa...eikä Roosakaan kauaksi jää. Ja pakkohan tuommoiset rotjakkeet on pystyä hallitsemaan =).

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä -kiitos kun kommentoit ♥

Facessa